Ylitornion kristillinen opisto perustettiin vuonna 1923 ensimmäisenä lestadiolaisena kansanopistona Suomessa. Opiston perustamisen alkuun panijana oli maakunnan kristittyjen kotien huoli lastensa uskonnollisesta kasvatuksesta. Myös valtiovalta tuki hanketta, koska se piti tärkeänä vasta itsenäisyytensä saaneen Suomen rajaseudun kehittämistä. Alkuvuodet opisto toimi väliaikaisissa tiloissa eri puolilla Ylitornion kylää, kunnes syksyllä 1927 arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema opiston nykyinen päärakennus valmistui. Päärakennus vihittiin käyttöön loppiaisena 1928. Vihkimisen toimitti Oulun hiippakunnan piispa J. R. Koskimies, joka juhlapuheessaan määritteli opiston tehtäväksi ne ihanteet, joita opisto on pyrkinyt koko toimintansa ajan noudattamaan: elävän kristillisyyden ja ajallisen sivistyksen vaalimisen.
Opiston ensimmäinen rehtori Paavo Leppäsaajo 1923 - 1960
Opistorakennuksen juhlasali vihittiin myös jumalanpalveluskäyttöön, koska Ylitornion seurakunnalla ei ollut kirkkoa, jota olisi talvisin voitu lämmittää. Jumalanpalvelukset pidettiinkin talvisin opistolla aina vuoteen 1940 asti, jolloin Ylitornion nykyinen kirkko valmistui.
Uudisrakennuksen valmistuttua saattoi opisto palvella monilla tavoin paikkakuntaa ja jopa koko maakuntaa. Opetustoiminnan ja jumalanpalvelusten lisäksi opistolla järjestettiin monenlaisia tilaisuuksia. Opisto oli niin seurakunnan kuin erilaisten järjestöjenkin kokoontumispaikkana.
Sotavuosina opiston normaali toiminta keskeytyi hetkeksi. Talvisodan aikana syksyllä 1939 opistolle majoitettiin sotilaita, ja sotilasmajoitus kesti vuoden lopuille asti. Tämän jälkeen opistolla toimi Kemijärven kunnansairaala siirtoväen sairaalana ja SPR:n sairaala vuoden 1940 loppuun. Jatkosodan aikana opisto toimi kuitenkin tavalliseen tapaan lukuun ottamatta syyslukukausia vuosina 1941 ja 1944.
Sotien jälkeen opiston toiminta vakiintui. Ensimmäinen oma asuntolarakennus valmistui vuonna 1950 Yhdysvaltojen luterilaisten kristittyjen rahallisen avustuksen turvin. Vuonna 1966 opiston rehtorin asunnoksi hankittiin Huttula ja keväällä 1975 rakennettiin vielä asuntola- ja toimistorakennuksia. Myös päärakennusta on vuosien varrella uudistettu ja korjattu. Nämä työt on aina pyritty tekemään uutta ja vanhaa yhdistäen. Siksi useilla päärakennuksen esineillä onkin oma historia kerrottavanaan.